ArrayList ja Hajautustaulu

ArrayList ja Hajautustaulu ovat ohjemoinnissa hyvin yleisesti käytettyjä tietorakenteita. Tarkastellaan tässä niiden todellista toteutusta. Kerrataan ensin lyhyesti taulukon käyttöä, jonka jälkeen rakennetaan esimerkinomaisesti ensin ArrayListiä imitoiva tietorakenne Lista, jota hyödynnetään sitten tietorakenteen Hajautustaulu tekemisessä.

Lyhyt kertaus taulukoista

Taulukko on olio, joka sisältää rajatun määrän numeroituja paikkoja arvoille. Taulukon pituus (tai koko) on siinä olevien paikkojen lukumäärä, eli kuinka monta arvoa taulukkoon voi laittaa. Taulukon koko on aina ennalta määrätty: koko määrätään taulukon luomisen yhteydessä eikä sitä voi muuttaa.

Taulukkotyyppi määritellään hakasuluilla, jota edeltää taulukossa olevien alkioiden tyyppi (alkioidentyyppi[]). Taulukko luodaan new-kutsulla, jota seuraa taulukon alkioiden tyyppi, hakasulut, sekä hakasulkujen sisään asetettava luotavan taulukon alkioiden lukumäärä.

int[] luvut = new int[3];
String[] merkkijonot = new String[5];

Taulukon alkioihin viitataan taulukon indeksien perusteella. Alla olevassa esimerkissä luodaan kolmepaikkainen kokonaislukutaulukko, jonka jälkeen taulukon indekseihin 0 ja 2 asetetaan arvot. Tämän jälkeen arvot tulostetaan.

int[] luvut = new int[3];
luvut[0] = 2;
luvut[2] = 5;

System.out.println(luvut[0]);
System.out.println(luvut[2]);

Yksittäisen arvon asettaminen taulukon tiettyyn paikkaan tapahtuu kuten arvon asetus tavalliseen muuttujaan, mutta taulukkoon asetettaessa kerrotaan paikkaa kuvaava indeksi.

Taulukko-olion koon saa selville taulukko-olioon liittyvän julkisen oliomuuttujan length avulla, ja taulukon alkioiden läpikäynti voidaan toteuttaa esimerkiksi for-toistolauseen avulla.

int[] luvut = new int[4];
luvut[0] = 42;
luvut[1] = 13;
luvut[2] = 12;
luvut[3] = 7;

System.out.println("Taulukossa on " + luvut.length + " alkiota.");

for (int i = 0; i < luvut.length; i++) {
    System.out.println(luvut[i]);
}

Taulukoita voi käyttää täysin samalla tavalla kuin muitakin muuttujia, eli niitä voi käyttää esimerkiksi oliomuuttujina, metodin parametreina, metodin paluuarvona ym.

Merkittävä osa yleisesti käytetyistä tietorakenteista käyttää taulukoita niiden sisäisessä toteutuksessa.

Listarakenne

Tarkastellaan erästä tapaa Javan tarjoaman ArrayList-tietorakenteen toteuttamiseen. Javan ArrayList hyödyntää sisäisesti taulukkoa, jonka alkioiden tyyppi on määritelty luokalle ArrayList annettavan tyyppiparametrin avulla. Tämän takia listalle saa lisätä käytännössä minkä tyyppisiä arvoja tahansa. Lista tarjoaa useita metodeja, joista tämän esimerkin kannalta oleellisia ovat add eli lisääminen, contains eli olemassaolon tarkastaminen, remove eli poistaminen sekä get, eli tietystä indeksistä hakeminen.

ArrayList<String> merkkijonot = new ArrayList<>();
System.out.println(merkkijonot.contains("Hei!"));
merkkijonot.add("Hei!");
System.out.println(merkkijonot.contains("Hei!"));
merkkijonot.remove("Hei!");
System.out.println(merkkijonot.contains("Hei!"));

Listan luominen

Luodaan luokka Lista. Listarakenne sisältää geneerisen taulukon — eli taulukon, jonka alkioiden tyyppi määräytyy ajonaikaisesti tyyppiparametreista. Asetetaan taulukon alkukooksi 10. Taulukko luodaan object-tyyppisenä ja muunnetaan geneerisen tyyppiseksi (T[]) new Object[10]; — tämä tehdään, sillä kutsu new T[10]; ei ainakaan toistaiseksi toimi Javassa.

public class Lista<T> {
    private T[] arvot;

    public Lista() {
        this.arvot = (T[]) new Object[10];
    }
}

Lista kapseloi taulukon. Alkutilanteessa jokainen taulukon indeksi sisältää null-viitteen.

Arvojen lisääminen listalle

Lisätään luokalle metodi public void lisaa(T arvo), mikä mahdollistaa arvojen lisäämisen listalle. Luodaan luokalle tätä varten erillinen kokonaislukumuuttuja, joka pitää kirjaa taulukon ensimmäisestä tyhjästä paikasta.

public class Lista<T> {

    private T[] arvot;
    private int arvoja;

    public Lista() {
        this.arvot = (T[]) new Object[10];
        this.arvoja = 0;
    }

    public void lisaa(T arvo) {
        this.arvot[this.arvoja] = arvo;
        this.arvoja++; // sama kuin this.arvoja = this.arvoja + 1;
    }
}

Nyt arvojen lisääminen listalle onnistuu — tai, ainakin listan luominen ja metodin kutsuminen onnistuu — emme vielä voi testata ovatko arvot todellisuudessa listalla.

Lista<String> lista = new Lista<>();
lista.lisaa("hei");
lista.lisaa("maailma");

Arvojen lisääminen listalle, osa 2

Edellä kuvatussa lisaa-metodissa on pieni ongelma. Ongelma ilmenee kun seuraava ohjelmakoodi suoritetaan.

Lista<String> lista = new Lista<>();
for (int i = 0; i < 11; i++) {
    lista.lisaa("hei");
}

Listan koko ei kasva. Eräs ArrayList-luokan oleellisimmista toiminnallisuuksista on se, että sen koko kasvaa aina tarvittaessa — ohjelmoijan ei siis tarvitse varoa listan täyttymistä.

Lisätään ohjelmaan listan koon kasvattamiseen liittyvä toiminnallisuus. Listan kokoa kasvatetaan aina jos täyteen listaan (eli listan sisällä olevaan täyteen taulukkoon) yritetään lisätä arvo. Kasvattaminen toteutetaan luomalla uusi taulukko, johon vanhan taulukon arvot kopioidaan. Tämän jälkeen vanha taulukko jätetään heitteille, ja uudesta taulukosta tulee olion käyttämä taulukko.

Uuden taulukon koko määräytyy Javassa kaavalla vanhaKoko + vanhaKoko / 2. Hyödynnetään samaa kaavaa omassa toteutuksessamme. Luodaan kasvattamista varten erillinen metodi kasvata, joka on vain luokan omien metodien käytössä (eli sillä on private-näkyvyys).

private void kasvata() {
    int uusiKoko = this.arvot.length + this.arvot.length / 2;
    T[] uusi = (T[]) new Object[uusiKoko];
    for (int i = 0; i < this.arvot.length; i++) {
        uusi[i] = this.arvot[i];
    }

    this.arvot = uusi;
}

Toteutus luo uuden taulukon, jonka koko on 1.5-kertainen vanhaan taulukkoon verrattuna. Tämän jälkeen kaikki vanhan taulukon alkiot kopioidaan uuteen taulukkoon ja lopulta olion arvot-muuttujan — eli taulukon — arvoksi asetetaan uusi taulukko. Javan automaattinen roskienkerääjä poistaa vanhan taulukon kun siihen ei enää viitata.

Muokataan vielä metodia lisaa siten, että taulukon kokoa kasvatetaan tarvittaessa.

public void lisaa(T arvo) {
    if(this.arvoja == this.arvot.length) {
        kasvata();
    }

    this.arvot[this.arvoja] = arvo;
    this.arvoja++;
}

Nyt arvoja voi lisätä listalle lähes rajattomasti.

Arvon olemassaolon tarkastaminen

Luodaan listalle seuraavaksi metodi public boolean sisaltaa(T arvo), minkä avulla voidaan tarkistaa onko alkio listalla. Hyödynnetään tässä tietoa siitä, että jokainen Javan olio — riippumatta sen tyypistä — perii Object-luokan (tai on Object-tyyppinen). Tämän takia jokaisella oliolla on metodi public boolean equals(Object object), jota voidaan käyttää yhtäsuuruuden tarkasteluun.

Luokan Lista muuttuja arvoja sisältää tiedon arvojen tämän hetkisestä lukumäärästä. Voimme siis toteuttaa sisaltaa-metodin siten, että tarkastelemme vain ne listan indeksit, joissa on arvoja.

public boolean sisaltaa(T arvo) {
    for (int i = 0; i < this.arvoja; i++) {
        if (this.arvot[i].equals(arvo)) {
            return true;
        }
    }

    return false;
}

Ohjelmassa on nyt mahdollisuus listalla olevien alkioiden olemassaolon tarkasteluun.

Lista<String> lista = new Lista<>();
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));
lista.lisaa("hei");
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));

Edellä esitetty menetelmä olettaa, että käyttäjä ei lisää listalle null-viitettä ja että equals-metodi tarkastaa ettei parametrina saatu arvo ole null.

Arvon poistaminen

Toteuttamallemme listalle voi nyt lisätä arvoja, jonka lisäksi arvon olemassaolon voi tarkastaa. Toteutetaan vielä arvon poistaminen. Toteutetaan metodi public void poista(T arvo), joka poistaa listalta yhden arvo-arvoisen alkion.

Yksinkertainen toteutus olisi seuraava.

public void poista(T arvo) {
    for (int i = 0; i < this.arvoja; i++) {
        if (arvo == this.arvot[i] || this.arvot[i].equals(arvo)) {
            this.arvot[i] = null;
            this.arvoja--;
            return;
        }
    }
}

Yllä oleva lähestymistapa on kuitenkin ongelmallinen, sillä se jättää listalle "tyhjiä" kohtia, jonka lisäksi esimerkiksi edellä esitetty etsiminen ei enää toimi.

Ongelman voi ratkaista useammalla tavalla, joista yksi on siirtää jokaista poistettua arvoa seuraavaa arvoa vasemmalle. Lisätään tämä toiminnallisuus ohjelmaan.

public void poista(T arvo) {
    boolean loytyi = false;
    for (int i = 0; i < this.arvoja; i++) {
        if (loytyi) {
            this.arvot[i - 1] = this.arvot[i];
        } else if (arvo == this.arvot[i] || this.arvot[i].equals(arvo)) {
            this.arvoja--;
            loytyi = true;
        }
    }
}

Emme ole kovin tyytyväisiä edelliseen ratkaisuun, sillä siinä tehdään monta asiaa samaan aikaan. Metodissa sekä etsitään alkiota että siirretään alkioita. Pilkotaan toiminnallisuus kahteen erilliseen metodiin: private int arvonIndeksi(T arvo), joka etsii parametrina annetun arvon indeksin, sekä private void siirraVasemmalle(int indeksista), joka siirtää annetusta indeksistä lähtien alkioita yhden vasemmalle.

Toteutetaan ensin metodi private int arvonIndeksi(T arvo), joka etsii annetun arvon indeksin. Metodi palauttaa negatiivisen luvun mikäli arvoa ei löydy.

private int arvonIndeksi(T arvo) {
    for (int i = 0; i < this.arvoja; i++) {
        if (this.arvot[i].equals(arvo)) {
            return i;
        }
    }

    return -1;
}

Toteutetaan tämän jälkeen metodi private void siirraVasemmalle(int indeksistaLahtien), joka siirtää arvoja annetusta indeksistä lähtien vasemmalle.

private void siirraVasemmalle(int indeksistaLahtien) {
    for (int i = indeksistaLahtien; i < this.arvoja - 1; i++) {
        this.arvot[i] = this.arvot[i + 1];
    }
}

Nyt metodi poista voidaan toteuttaa edellisten avulla hieman selkokielisemmäksi.

public void poista(T arvo) {
    int arvonIndeksi = arvonIndeksi(arvo);
    if (arvonIndeksi < 0) {
        return; // ei löydy
    }

    siirraVasemmalle(arvonIndeksi);
    this.arvoja--;
}

Luokassa lista on nyt hieman toistuvaa koodia. Metodi sisaltaa on hyvin samankaltainen metodin arvonIndeksi kanssa. Muokataan vielä metodia sisaltaa siten, että se toteutetaan metodin arvonIndeksi avulla.

public boolean sisaltaa(T arvo) {
    return arvonIndeksi(arvo) >= 0;
}

Nyt käytössämme on lista, joka tarjoaa metodit lisaa, sisaltaa, ja poista. Lista myös kasvaa tarvittaessa. Listan toteutusta voisi toki vielä kehittää esimerkiksi lisäämällä toiminnallisuuden, mikä pienentää listan kokoa jos arvojen määrä pienenee hyvin pieneksi.

Lista<String> lista = new Lista<>();
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));
lista.lisaa("hei");
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));
lista.poista("hei");
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));

Kohdasta hakeminen

Lisätään listalle vielä metodi public T arvo(int indeksi), joka palauttaa listan tietyssä indeksissä sijaitsevan arvon. Mikäli ohjelmoija hakee arvoa listan ulkopuolelta, heitetään virhe IndexOutOfBoundsException.

public T arvo(int indeksi) {
    if (indeksi < 0 || indeksi >= this.arvoja) {
        throw new ArrayIndexOutOfBoundsException("Indeksi " + indeksi + " alueen [0, " + this.arvoja + "[ ulkopuolella.");
    }

    return this.arvot[indeksi];
}

Metodin käyttöä edesauttaisi, mikäli luokan käyttäjällä olisi tieto haettavien arvojen indekseistä. Muutetaan vielä metodi arvonIndeksi(T arvo) kaikkien käytettäväksi, eli vaihdetaan sen näkyvyysmääre private muotoon public.

public int arvonIndeksi(T arvo) {
    for (int i = 0; i < this.arvoja; i++) {
        if (this.arvot[i].equals(arvo)) {
            return i;
        }
    }

    return -1;
}

Lista<String> lista = new Lista<>();
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));
lista.lisaa("hei");
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));
int indeksi = lista.arvonIndeksi("hei");
System.out.println(indeksi);
System.out.println(lista.arvo(indeksi));
lista.poista("hei");
System.out.println(lista.sisaltaa("hei"));

Listan koko

Lisätään listalle vielä metodi listan koon tarkastamiseen. Listan koon saa selville muuttujasta arvoja.

public int koko() {
    return this.arvoja;
}

Nyt listan alkioiden läpikäynti onnistuu mm. for-lauseella.

Lista<String> lista = new Lista<>();
lista.lisaa("hei");
lista.lisaa("maailma");

for(int i = 0; i < lista.koko(); i++) {
    System.out.println(lista.arvo(i));
}

Hajautustaulu

Hajautustaulu on toteutettu taulukkona, missä jokainen alkio sisältää listan. Listalle tallennetaan (avain,arvo)-pareja. Käyttäjä voi hakea hajautustaulusta arvoja avaimen perusteella, ja toisaalta käyttäjä voi lisätä hajautustauluun avain-arvo -pareja. Kukin avain voi esiintyä hajautustaulussa korkeintaan kerran.

Hajautustaulun toiminta perustuu avaimen hajautusarvoon. Kun hajautustauluun lisätään (avain,arvo)-pari, lasketaan avaimeen liittyvä hajautusarvo. Hajautusarvo määrää hajautustaulun sisäisen taulukon indeksin, missä olevaan listaan (avain,arvo)-pari lisätään.

Hahmotellaan hajautustaulun toimintaa.

Avain-arvo -pari

Luodaan ensin avain-arvo -paria kuvaava luokka Pari. Haluamme tehdä hajautustaulusta mahdollisimman yleiskäyttöisen, joten avaimen ja arvon tyyppi määrätään ajonaikaisesti. Pari sisältää avaimen ja arvon sekä niihin liittyvät get-metodit. Geneeriset tyypit K ja V ovat nimetty sanojen key ja value perusteella.

public class Pari<K, V> {

    private K avain;
    private V arvo;

    public Pari(K avain, V arvo) {
        this.avain = avain;
        this.arvo = arvo;
    }

    public K getAvain() {
        return avain;
    }

    public V getArvo() {
        return arvo;
    }

    public void setArvo(V arvo) {
        this.arvo = arvo;
    }
}

Avain-arvo -parien luominen on suoraviivaista.

Pari<String, Integer> pari = new Pari<>("yksi", 1);
System.out.println(pari.getAvain() + " -> " + pari.getArvo());

Hajautustaulun luominen

Hajautustaulu sisältää taulukon listoja. Jokainen listan arvo on edellä kuvattu pari, joka sisältää avain-arvo -parin. Hajautustaululla on lisäksi tieto arvojen lukumäärästä. Tässä käytössämme on edellä luotu luokka Lista.

public class Hajautustaulu<K, V> {

    private Lista<Pari<K, V>>[] arvot;
    private int arvoja;

    public Hajautustaulu() {
        this.arvot = new Lista[32];
        this.arvoja = 0;
    }
}

Arvon hakeminen

Toteutetaan ensin metodi public V hae(K avain), jota käytetään arvon hakemiseen avaimen perusteella.

Metodissa lasketaan ensin avaimen hajautusarvo ja päätellään sen perusteella hajautustaulun sisäisen taulukon indeksi, mistä arvoja haetaan. Avaimen hajautusarvon laskemiseen käytetään jokaisella oliolla olevaa hashCode-metodia. Jakojäännöstä käytetään hajautusarvon hajautustaulun koon sisällä pysymiseen.

Mikäli hajautusarvon ja jakojäänneksen avulla lasketussa indeksissä ei ole listaa, ei indeksiin ole lisätty vielä yhtäkään avain-arvo -paria, eikä avaimelle ole tallennettu arvoa. Tällöin palautetaan null-viite. Muussa tapauksessa taulukon indeksissä oleva lista käydään läpi, ja avaimen yhtäsuuruutta vertaillaan jokaiseen listan avain-arvo -parin avaimeen. Mikäli joku listalla olevista avaimista vastaa avainta, jonka perusteella arvoa haetaan, palautetaan kyseinen arvo. Muulloin avainta (ja siihen liittyvää arvoa) ei löydy, ja palautetaan arvo null.

public V hae(K avain) {
    int hajautusArvo = Math.abs(avain.hashCode() % this.arvot.length);
    if (this.arvot[hajautusArvo] == null) {
        return null;
    }

    Lista<Pari<K, V>> arvotIndeksissa = this.arvot[hajautusArvo];

    for (int i = 0; i < arvotIndeksissa.koko(); i++) {
        if (arvotIndeksissa.arvo(i).getAvain().equals(avain)) {
            return arvotIndeksissa.arvo(i).getArvo();
        }
    }

    return null;
}

Hajautustauluun lisääminen, osa 1

Toteutetaan hajautustauluun lisäämisen käytettävän metodin public void lisaa(K avain, V arvo) ensimmäinen versio. Ensimmäisessä versiossa hajautustaulun sisältämän taulukon kokoa ei kasvateta lisäyksen yhteydessä.

Metodi laskee ensin avaimelle hajautusarvon ja päättelee hajautusarvon perusteella hajautustaulun sisäisen taulukon indeksin. Jos taulukon kyseisessä indeksissä ei ole arvoa, taulukon indeksiin lisätään lista. Tämän jälkeen taulukon indeksissä oleva lista käydään läpi ja sieltä etsitään avain-arvo -paria, jonka avain vastaa lisättävän avain-arvo -parin avainta. Mikäli vastaava avain löytyy, päivitetään olemassaolevan avain-arvo -parin arvo vastaamaan uutta avainta. Muulloin listaan lisätään uusi avain-arvo -pari — tällöin myös hajautustaulussa olevien arvojen lukumäärää kasvatetaan yhdellä.

public void lisaa(K avain, V arvo) {
    int hajautusArvo = Math.abs(avain.hashCode() % arvot.length);
    if (arvot[hajautusArvo] == null) {
        arvot[hajautusArvo] = new Lista<>();
    }

    Lista<Pari<K, V>> arvotIndeksissa = arvot[hajautusArvo];

    int indeksi = -1;
    for (int i = 0; i < arvotIndeksissa.koko(); i++) {
        if (arvotIndeksissa.arvo(i).getAvain().equals(avain)) {
            indeksi = i;
            break;
        }
    }

    if (indeksi < 0) {
        arvotIndeksissa.lisaa(new Pari<>(avain, arvo));
        this.arvoja++;
    } else {
        arvotIndeksissa.arvo(indeksi).setArvo(arvo);
    }
}

Metodi on melko monimutkainen. Pilkotaan se pienempiin osiin — ensimmäisen osan vastuulla on avaimeen liittyvän listan hakeminen ja toisen osan vastuulla on avaimen indeksin etsiminen listalta.

private Lista<Pari<K, V>> haeAvaimeenLittyvaLista(K avain) {
    int hajautusArvo = Math.abs(avain.hashCode() % arvot.length);
    if (arvot[hajautusArvo] == null) {
        arvot[hajautusArvo] = new Lista<>();
    }

    return arvot[hajautusArvo];
}

private int haeAvaimenIndeksi(Lista<Pari<K, V>> lista, K avain) {
    for (int i = 0; i < lista.koko(); i++) {
        if (lista.arvo(i).getAvain().equals(avain)) {
            return i;
        }
    }

    return -1;
}

Nyt metodi public void lisaa(K avain, V arvo) voidaan toteuttaa hieman selkeämmin.

public void lisaa(K avain, V arvo) {
    Lista<Pari<K, V>> arvotIndeksissa = haeAvaimeenLittyvaLista(avain);
    int indeksi = haeAvaimenIndeksi(arvotIndeksissa, avain);

    if (indeksi < 0) {
        arvotIndeksissa.lisaa(new Pari<>(avain, arvo));
        this.arvoja++;
    } else {
        arvotIndeksissa.arvo(indeksi).setArvo(arvo);
    }
}

Hajautustauluun lisääminen, osa 2

Edellä kuvattu hajautustauluun lisääminen toimii osittain. Toiminnallisuuden suurin puute on se, että taulukon kokoa ei kasvateta kun arvojen määrä kasvaa liian suureksi. Lisätään ohjelmaan kasvatustoiminnallisuus, mikä tuplaa hajautustaulun sisäisen taulukon koon. Kasvatustoiminnallisuuden tulee myös sijoittaa jokainen hajautustaulussa olevan taulukon arvo uuteen taulukkoon.

Hahmotellaan kasvatustoiminnallisuuden alku. Kasvatustoiminnallisuudessa luodaan uusi taulukko, jonka koko on edelliseen verrattuna kaksinkertainen. Tämän jälkeen alkuperäinen taulukko käydään indeksi indeksiltä läpi ja olemassaolevat avain-arvo -parit kopioidaan uuteen taulukkoon. Lopulta alkuperäinen taulukko korvataan uudella taulukolla.

Alla on hahmoteltu metodin toimintaa. Kopiointia ei ole vielä toteutettu.

private void kasvata() {
    // luodaan uusi taulukko
    Lista<Pari<K, V>>[] uusi = new Lista[this.arvot.length * 2];

    for (int i = 0; i < this.arvot.length; i++) {
        // kopioidaan vanhan taulukon arvot uuteen

    }

    // korvataan vanha taulukko uudella
    this.arvot = uusi;
}

Hahmotellaan seuraavaksi metodia, joka kopioi alkuperäisen taulukon yhden indeksin sisältämän listan arvot uuteen taulukkoon. Kopioinnin yhteydessä jokaisen kopioitavan avain-arvo -parin sijainti taulukossa lasketaan uudelleen — tämä tehdään, sillä taustalla olevan taulukon koko kasvaa ja avain-arvot -parit halutaan sijoittaa taulukkoon mahdollisimman tasaisesti.

private void kopioi(Lista<Pari<K, V>>[] uusi, int indeksista) {
    for (int i = 0; i < this.arvot[indeksista].koko(); i++) {
        Pari<K, V> arvo = this.arvot[indeksista].arvo(i);

        int hajautusarvo = Math.abs(arvo.getAvain().hashCode() % uusi.length);
        if(uusi[hajautusarvo] == null) {
            uusi[hajautusarvo] = new Lista<>();
        }

        uusi[hajautusarvo].lisaa(arvo);
    }
}

Nyt kopioi-metodia voidaan kutsua kasvata-metodista.

private void kasvata() {
    // luodaan uusi taulukko
    Lista<Pari<K, V>>[] uusi = new Lista[this.arvot.length * 2];

    for (int i = 0; i < this.arvot.length; i++) {
        // kopioidaan vanhan taulukon arvot uuteen
        kopioi(uusi, i);
    }

    // korvataan vanha taulukko uudella
    this.arvot = uusi;
}

Lisätään lopuksi kasvatustoiminnallisuus osaksi lisäystoiminnallisuutta. Hajautustaulun kokoa kasvatetaan aina jos hajautustaulussa olevien avain-arvo -parien määrä on yli 75% taulukon koosta.

public void lisaa(K avain, V arvo) {
    Lista<Pari<K, V>> arvotIndeksissa = haeAvaimeenLittyvaLista(avain);
    int indeksi = haeAvaimenIndeksi(arvotIndeksissa, avain);

    if (indeksi < 0) {
        arvotIndeksissa.lisaa(new Pari<>(avain, arvo));
        this.arvoja++;
    } else {
        arvotIndeksissa.arvo(indeksi).setArvo(arvo);
    }

    if (1.0 * this.arvoja / this.arvot.length > 0.75) {
        kasvata();
    }
}

Poistaminen

Lisätään hajautustauluun vielä toiminnallisuus avain-arvo -parin poistamiseen avaimen perusteella. Poistotoiminnallisuus palauttaa null-arvon mikäli arvoa ei löydy, muuten metodi palauttaa poistettavaan avaimeen liittyvän arvon.

Voimme hyödyntää valmiiksi toteuttamiamme metodeja poistotoiminnallisuudessa. Selitä itsellesi (ääneen) alla olevan metodin konkreettinen toiminta.

public V poista(K avain) {
    Lista<Pari<K, V>> arvotIndeksissa = haeAvaimeenLittyvaLista(avain);
    if (arvotIndeksissa.koko() == 0) {
        return null;
    }

    int indeksi = haeAvaimenIndeksi(arvotIndeksissa, avain);
    if (indeksi < 0) {
        return null;
    }

    Pari<K, V> pari = arvotIndeksissa.arvo(indeksi);
    arvotIndeksissa.poista(pari);
    return pari.getArvo();
}

Hakemisen tehokkuudesta

Tarkastellaan vielä hakemisen tehokkuutta listasta ja hajautustaulusta. Tehokkuusmittauksia voi tehdä metodin System.nanotime() palauttaman nanosekunteja kuvaavan arvon avulla. Ohjelma luo ensin miljoona alkiota hajautustauluun ja listaan, jonka jälkeen hajautustaulusta ja listasta etsitään tuhatta satunnaista arvoa. Noin 50% arvoista löytyy listalta ja hajautustaulusta.

Lista<String> lista = new Lista<>();
Hajautustaulu<String, String> taulu = new Hajautustaulu<>();

for (int i = 0; i < 1000000; i++) {
    lista.lisaa("" + i);
    taulu.lisaa("" + i, "" + i);
}

Lista<String> haettavat = new Lista<>();
Random arpoja = new Random();
for (int i = 0; i < 1000; i++) {
    haettavat.lisaa("" + arpoja.nextInt(2000000));
}

long listanHakuAloitus = System.nanoTime();
for (int i = 0; i < haettavat.koko(); i++) {
    lista.sisaltaa(haettavat.arvo(i));
}
long listanHakuLopetus = System.nanoTime();

long hajautustaulunHakuAloitus = System.nanoTime();
for (int i = 0; i < haettavat.koko(); i++) {
    taulu.hae(haettavat.arvo(i));
}
long hajautustaulunHakuLopetus = System.nanoTime();


long listanHaku = listanHakuLopetus - listanHakuAloitus;
System.out.println("Lista: haku kesti noin " + listanHaku / 1000000 + " millisekuntia (" +
    listanHaku + " nanosekuntia.)");

long hajautustaulunHaku = hajautustaulunHakuLopetus - hajautustaulunHakuAloitus;
System.out.println("Hajautustaulu: haku kesti noin " + hajautustaulunHaku / 1000000 +
    " millisekuntia (" + hajautustaulunHaku + " nanosekuntia.)");

Lista: haku kesti noin 6284 millisekuntia (6284420580 nanosekuntia.)
Hajautustaulu: haku kesti noin 0 millisekuntia (805106 nanosekuntia.)

Edellä kuvatut ja kursseilla käyttämämme listat ja hajautustaulut poikkeavat toki sisäiseltä toteutukselta hieman toisistaan. Ohjelmointikielten tarjoamissa tietorakenteissa on hieman enemmän erilaisia optimointeja — näihinkin palataan myöhemmillä kursseilla. Tämän kurssin puitteissa riittää em. tietorakenteiden käyttöosaaminen sekä jonkintasoinen ymmärrys niiden tehokkuuseroista sekä käyttötapauksista.

Muistathan tarkistaa pistetilanteesi materiaalin oikeassa alareunassa olevasta pallosta!